Päättyneet green deal sitoumukset 

Tämä sivu kokoaa ympäristöministeriön ja eri toimijoiden väliset päättyneet green deal sopimukset. Sopimukset ovat edistäneet ympäristö-, ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita eri toimialoilla vapaaehtoisten sitoumusten avulla.

Autoalan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen sopimus 2018–2025

Ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Autotuojat ja -teollisuus ry:n sekä Autoalan Keskusliitto ry:n välinen sopimus tähtäsi liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tavoitteena oli vähentää ensirekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään neljä prosenttia vuodessa sekä lisätä korkeille biopolttoaineosuuksille soveltuvien ajoneuvojen osuutta erityisesti raskaassa kalustossa. Sopimuksella haluttiin myös edistää muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen yleistymistä.

Vuonna 2023 toteutetun väliarvioinnin mukaan suurin osa sopimuksen tavoitteista saavutettiin. Tutustu sopimuksen väliarvioinnin tiivistelmään

Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa 2020-2025

Sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupunkien sekä hankintaorganisaatioiden Monetra Oulu Oy:n ja Tuomi Logistiikka Oy:n välinen sopimus tähtäsi haitallisten aineiden vähentämiseen varhaiskasvatuksen ympäristössä. Tavoitteena oli vähentää lasten altistumista haitallisille kemikaaleille julkisten hankintojen avulla sekä lisätä pohjoismaisen ympäristömerkinnän saaneiden tuotteiden ja palveluiden hankintaa. Näin pyrittiin vähentämään lasten kokonaiskemikaalialtistumista varhaiskasvatuksessa.

Vuoden 2025 lopulla toteutetun loppuarvioinnin mukaan sopimustoiminnan koettiin olleen vaikuttavaa, kestävyyttä edistävää ja kiertotaloutta tukevaa. Sopimuksen loppuarviointi toteutettiin opinnäytetyönä. Tutustu loppuarviointiin

Kestävän purkamisen green deal -sopimus 2020–2025

Ympäristöministeriön ja Rakli ry:n välinen sopimus tähtäsi purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseen. Tavoitteena oli kannustaa kiinteistönomistajia ja rakennuttajia laatimaan purkukartoituksia vähintään kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa sekä edistää materiaalien vaihdanta-alustojen, kuten Materiaalitorin, hyödyntämistä. Lisäksi sopimuksella haluttiin vahvistaa purkumateriaaleihin ja niiden hyödyntämiseen liittyvää tietopohjaa sekä kehittää työkaluja, ohjeistusta ja tiedonsiirtoa purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseksi.

Kestävän purkamisen sopimus yhdistyy kiertotalouden strategiseen sitoumukseen

Uuden rakentamislain (751/2023) myötä kiertotaloutta ohjataan entistä vahvemmin säädösperusteisesti ja purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitykset muuttuvat pakollisiksi. Toimijat voivat halutessaan tehdä sitoumuksen Kiertotalouden strategiseen green dealiin, joka on teemoiltaan ja kestoltaan kestävän purkamisen sopimusta laajempi kokonaisuus. Sitoutuminen edellyttää aktiivista valmistelua toimijoilta.

Vähähiilisen rakentamisen ohjausjärjestelmä sekä rakennusten säädösperustaiset elinkaariominaisuudet ohjaavat rakentamista vähähiilisen kiertotalouden suuntaan. Käytännön työtä tukemaan kehitetty purkumateriaali- ja rakennustietojärjestelmä kytkeytyy Purkukartoitukseen, Materiaalitoriin ja Siirto-rekistereihin. Lisätietoja ympäristöministeriön verkkosivuilta: https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous

Muovikassisopimus 2016–2025

Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välinen muovikassisopimus oli ensimmäinen vapaaehtoisuuteen perustuva green deal -sopimus Suomessa. Sopimus perustui muovikassien kulutuksen vähentämiseen ja merten roskaantumisen ehkäisemiseen tähtäävään EU-direktiiviin. Tavoitteena oli vähentää muovikassien kulutus alle 40 kassiin henkilöä kohden vuodessa vuoden 2025 loppuun mennessä. Vaikka EU-direktiivi ei koske erittäin ohuita muovipusseja eli niin sanottuja hedelmä- ja vihannespusseja, sopimuksella pyrittiin vähentämään kaikkien muovikassien kulutusta.

Sopimukseen sitoutuivat kaikki Suomen päivittäistavarakaupat sekä useat erikoiskauppojen ketjut ja yritykset. Muovikassien kulutus väheni vuosina 2017–2020 kuluttajien muuttuneen kulutuskäyttäytymisen sekä aiheesta käydyn keskustelun ja kampanjoinnin seurauksena. Tämän jälkeen kulutus kasvoi jonkin verran ja kokonaisuudessaan muovikassien kulutus laski vuodesta 2017 vain noin 8,5 prosenttia. Vuonna 2022 kulutus oli noin 55 kassia henkilöä kohden.

Vuonna 2023 toteutetussa väliarvioinnissa todettiin, että vuoden 2025 tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia, kuten kassien sijoittelun ja hinnoittelun kehittämistä sekä kuluttajien tietoisuuden lisäämistä. Tutustu väliarviointiin

Valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämisen sopimus 2019–2024

Ympäristöministeriön ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n välinen sopimus tähtäsi valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämiseen tehostamalla öljyjätteen keräystä koko Suomessa ja lisäämällä sen kierrätystä. Tavoitteena oli säilyttää öljyjätteen keskimääräinen käsittelymäärä vähintään nykyisellä tasolla sekä nostaa kierrätyksen osuus käsittelystä vähintään 80 prosenttiin vuodesta 2020 alkaen.

Sopimuksen aikana toteutettiin myös kandinaattityönä selvitys jäteöljyn kierrättämisestä ja kierrätysasteen tilastoinnista, jonka tavoitteena oli selvittää jäteöljyn kierrättämisen tilannekuvaa ja kehittää kierrätysasteen laskentaa. Tutustu selvitykseen

 

Lisätietoja green deal -sopimuksista: https://ym.fi/green-deal-sopimukset