Rakentamisen muovit

Rakentamisen muovit green deal -sopimus

 

Joulukuussa 2020 ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, Muoviteollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, rakennus- ja sisustustarvikekaupan liitto RASI ry, Sähköteknisen Kaupan liitto ry (STK), Teknisen Kaupan liitto ry (TKL), Kemianteollisuus ry ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry julkistivat allekirjoittamansa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen vauhdittamaan rakentamisen muovien kiertotaloutta.

LINKKI TILAISUUDEN VIDEOTALLENTEESEEN

Sopimuksen tavoitteena on

  • lisätä rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa käytettyjen kalvomuovien erilliskeräystä ja parantaa niiden kierrätyksen valmistelua
  • tehostaa kalvomuovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä
  • lisätä kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien käyttöä rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa
  • optimoida ja vähentää ympäristön kannalta kestävästi kalvomuovien kulutusta
  • lisätä kierrätettyjen kalvomuovien käyttöä kalvomuovien tuotannossa niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä tuotannossa käytetyistä raaka-aineista 40 % on kierrätettyjä kalvomuoveja

Sopimus kattaa alkuvaiheessa rakentamisen toimitusketjun ja rakentamisen kalvomuovit, eli lähinnä rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisällä tapahtuvaan suojaamiseen käytettävät muovit, joita kertyy muoveista volyymiltään eniten uudis- ja korjausrakentamisen työmailla. Rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa käytetään kalvomuovien lisäksi useita muitakin muoveja, joille on mahdollista asettaa sopimuksessa tavoitteita myöhemmin. Vuosien 2021 ja 2022 aikana kerätään tietoa kalvomuovien kulutuksen, erilliskeräyksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelun ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien määristä/osuuksista ja kerätyn tiedon pohjalta asetetaan vuosille 2024-2027 kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet kalvomuovien erilliskeräykselle, uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelulle, kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien osuuksille ja kulutuksen vähentämiselle. 

Sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Sopimukseen pääset tutustumaan tarkemmin oheisen linkin kautta.

 

OHJEET SITOUMUKSEN TEKEMISEKSI

Ohjeet videomuodossa

TOIMENPITEET JA MITTARIT (YRITYKSET)

TOIMENPITEET JA MITTARIT (KUNNAT/MUUT ORGANISAATIOT)

TOIMENPITEET JA MITTARIT (RT TOIMIALOJEN JÄSENYHDISTYKSET)

 

Sopimus on konkreettinen toimi kohti valtion hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteita

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja kiertotalouden edelläkävijämaa vuonna 2025. Niiden saavuttaminen vaatii nopeita ja merkittäviä toimia kaikilta sektoreilta. Rakentamisen muovit -green deal sopimuksella tulee olemaan vaikutusta näiden kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Eri selvityksissä on arvioitu, että tänä vuonna muovijätettä syntyisi 315 000 tonnia. Ilman erityisiä toimia muovijätemäärä kasvaa lähes viidenneksellä nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Muovi jätteenä on merkittävä päästölähde. Kaikesta Suomen muovijätteestä noin kaksikolmasosaa päätyy energiahyödyntämiseen. Samalla muovin kierrättämisestä syntyvä merkittävä liiketoiminnallinen arvo jää hyödyntämättä. Muovisten pakkausmateriaalien lähes koko arvo (70-105 miljardia euroa) menetetään, kun muovin käyttö rajoittuu yhteen käyttökertaan. Lisätietoja: https://ym.fi/rakentamisen-muovitiekartta, https://muovitiekartta.fi/userassets/uploads/2019/03/rakentamisen_muovit_A4_v3.pdf ja https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161993/TEM_2019_64.pdf

Teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksiensa ansiosta muoveja käytetään paljon rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa. Kiertotaloudessa ja materiaalitehokkuudessa materiaalit nähdään arvokkaina, uudelleenkäytettävinä, kierrätettävinä ja uusien tuotteiden raaka-aineina.

Ympäristöministeriö julkaisi syksyllä 2018 Suomelle muovitiekartan. Tiekartan valmistelussa rakentamisen toimiala tunnistettiin tärkeäksi muovituotteiden käyttäjäksi, sillä viidennes muoveista käytetään rakentamisessa. Suuri osa uudisrakennustyömaan muoveista on rakennusmateriaalien pakkausmuoveja ja suojauksiin käytettyjä muovikalvoja. Useissa rakennusmateriaaleissa, kuten eristeissä, pinnoitteissa, sähkötarvikkeissa, LVIS-materiaaleissa, maaleissa ja kalusteissa käytetään myös erilaisia muoveja.

Sopimuksen taustalla on EU:n direktiivi 2018/852 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta, joka asettaa uudet määrälliset kierrätystavoitteet useille pakkauksille. Vuoden 2025 loppuun mennessä on kierrätettävä vähintään 50 prosenttia muovipakkauksista. Vuoden 2030 loppuun mennessä on muovipakkausten kierrätysaste nostettava 55 prosenttiin. Sopimuksen taustalla ovat myös direktiivi 2008/98/EY jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta, sekä EU:n direktiivi 2018/851 jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta. Jätedirektiivin mukaisesti vaarattoman rakennus- ja purkujätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja muuta materiaalien hyödyntämistä on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Myös teollisuus on ollut aktiivinen toimija Circular Plastic Alliance -aloitteellaan ja Circular Plastic Alliance Pact -sopimuksellaan. Tavoitteena siinä on, että vuonna 2025 EU:ssa käytettäisiin 10 miljoonaa tonnia kierrätettyä muovia erilaisiin tuotteisiin ja pakkauksiin.

 

Sopimus tarjoaa toimijoille konkreettiset toimenpiteet kehittää toimintaansa rakentamisen toimitusketjussa ja työmailla

 

Sopimuksessa on yrityksille, kunnille ja muille organisaatioille esitetty laaja kattaus toimenpiteitä, joilla ne voivat edistää asetettuja tavoitteita. Toimenpiteet on kohdistettu sen mukaan, onko toimija yritys rakentamisen toimitusketjussa, rakentamisessa vai jätehuollossa. Kunnille ja julkisen sektorin muille toimijoille on esitetty omat toimenpiteensä. Toimijat sitoutuvat muun muassa

  • erilliskeräyksen järjestämiseen toimipisteissään ja työmaillaan, sekä erilliskeräyskäytäntöjen, -tapojen sekä -seurannan kehittämiseen
  • kalvomuovien kulutuksen optimointiin ja kestävään vähentämiseen ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia ympäristön kannalta kestävämpiä pakkausmateriaaleja ja -ratkaisuja
  • hyödyntämään laajemmin kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja muoveja
  • edistämään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistävien jätehuoltoratkaisujen kehitystä ja käyttöönottoa
  • edistämään muovien kierrätysteknologioiden kehitystä
  • keräämään tietoa kalvomuovien kulutuksen, erilliskeräyksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelun ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien määristä/osuuksista
  • asettamaan kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet kalvomuovien erilliskeräykselle, uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelulle, kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien osuuksille ja kulutuksen vähentämiselle
  • asettamaan kunnianhimoiset tavoitteet yrityskohtaiselle kierrätettyjen kalvomuovien osuudelle kalvomuovien tuotannossa käytettävistä raaka-aineista
  • liittämään sopimuksen sisältämän kokonaisuuden osaksi teemaan liittyvien hankintojensa valmistelua, hankintakriteereitään ja hankintojensa kilpailutusta ja toteutusta

Ympäristöministeriö ja yhdistykset toimijoiden tukena ja kannustamassa uusia toimijoita lähtemään mukaan työhön

Ympäristöministeriö selvittää ja edistää erilaisia rakentamisen kiertotalouden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ministeriö myös rahoittaa sopimuksen tavoitteita edistävän rakentamisen muoveja käsittelevän rakennushankkeiden ja urakoiden toteuttajille suunnatun koulutuskokonaisuuden valmistelun, jonka toteutuksesta vastaa Motiva ja joka suunnitellaan laajassa yhteistyössä sopimuksen allekirjoittaneiden yhdistysten kanssa. Lisäksi ministeriö muun muassa yhdessä Motivan kanssa vastaa muovit hankinnoissa moduulin ja ohjeistuksen laatimisesta ja rahoittaa Circular Plastics Challenge in the Built Environment toimenpiteenä kehityshankkeen muovitiekartan rahoituksella. Ministeriö vastaa myös muun muassa sopimuksen toimeenpanon seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista.

Yhdistykset kannustavat ja opastavat jäsenyrityksiään, -kuntiaan ja muita jäsenorganisaatioitaan sitoutumaan sopimukseen tekemällä erillisen sitoumuksen. Yhdistykset myös tarjoavat tietoa muun muassa markkinoilla tarjolla olevista kierrätysmateriaaleista valmistetuista muoveista ja muista pakkausratkaisuista, sekä jätehuoltoratkaisuista ja kierrätystekniikoista ja niihin liittyvistä mahdollisuuksista. Yhdistykset tuottavat tukimateriaaleja ja ohjeistusta, joiden avulla yritykset, kunnat ja muut organisaatiot voivat tehostaa rakennushankkeissa, urakoissa ja rakentamisen toimitusketjussa tapahtuvaa kalvomuovien kulutusta, erilliskeräystä ja uudelleenkäyttöä, sekä edistää alan parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien, sekä muiden pakkausratkaisuiden hyödyntämistä omassa toiminnassaan. Kuntaliitto esimerkiksi kannustaa kuntia liittämään tämän sopimuksen sisältämän kokonaisuuden osaksi omaa toimintaansa ja hankintojaan. Yhdessä edistetään yritysten ja muiden organisaatioiden sekä kuntien välistä yhteistyötä ja tiedonjakoa liittyen sopimuksen tavoitteiden edistämiseen julkisissa hankinnoissa.

Tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, kuntia ja julkisen sektorin toimijoita sitoutumaan laajalla rintamalla mukaan sopimukseen. RT toimialojen jäsenyhdistykset voivat lisäksi tehdä oman sitoumuksensa. Mikä tahansa sopimuksen piiriin kuuluva yritys, kunta, muu organisaatio tai muu yhdistys voi sitoutua tähän sopimukseen edellyttäen, että sen tekemä sitoumus täyttää green deal -sitoumuksille asetetut vaatimukset. Sitoumus on asetettujen vaatimusten mukainen, kun se on laadittu noudattaen sitoumusten tekemiseen liittyvää ohjeistusta. Tehdessään sitoumuksen yritys, kunta, muu organisaatio tai muu yhdistys hyväksyy samalla sopimuksen sisällön ja yhteiskuntasitoumuksen periaatteet. Sitoumuksen tekevän yrityksen, kunnan tai muun organisaation ei tarvitse olla sopimusosapuolina olevien yhdistysten tai Rakennusteollisuus RT ry toimialojen jäsenyhdistysten jäsen. Ministeriö hyväksyy vielä erikseen tehdyt sitoumukset, jotta ne ovat ohjeistuksen mukaiset.

Tehdessään sitoumuksensa yritys, kunta tai muu organisaatio sitoutuu sopimuksen tavoitteiden edistämiseen ja sopimuksessa määriteltyjen niitä koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen pääsääntöisesti kaikkien sopimuksen määritelmien mukaisten (kunnat ja muut organisaatiot hankittujen ja itse toteutettujen) rakennushankkeidensa ja urakoidensa, sekä koko rakentamisen toimitusketjunsa osalta. Erityisestä syystä ja erikseen ministeriön kanssa näin sovittaessa voidaan omassa sitoumuksessa yksittäinen toimenpide tai yksittäinen rakennushanke/urakka/rakentamisen toimitusketjun osa jättää tehdyn sitoumuksen ulkopuolelle tai poiketa sopimuksessa myöhemmin määriteltävistä minimitavoitteista. Poikkeaminen voi tulla erityisesti kyseeseen alueellisten toimijoiden kohdalla.      

Sitoumukset tehdään Tee sitoumus -välilehdellä. Ohjeet rakentamisen muovit green deal -sitoumuksen tekijälle: Näin sitoudut rakentamisen muovit green deal -sopimukseen.

Tästä näet listat

1a) yritysten toimenpiteistä ja mittareista

1b) kuntien ja muiden organisaatioiden toimenpiteistä ja mittareista ja 

1c) RT toimialojen jäsenyhdistysten toimenpiteistä ja mittareista

 

 

Kysyttävää sopimuksesta, sopimuksen toimeenpanosta tai sitoumuksen tekemisestä?

Ympäristöministeriön yhteyshenkilö:

Päivi Piispa

Projektipäällikkö

paivi.piispa@ym.fi, +358 2952 50167

 

Kysyttävää sivuston toiminnasta?

Riina Pursiainen

Projektisuunnittelija

Valtioneuvoston kanslia

kestavakehitys@vnk.fi

 

Kysyttävää sopimuksesta tai green deal -sopimuksista yleisesti?

Leena-Kaisa Piekkari

Erityisasiantuntija

Ympäristöministeriö

leena-kaisa.piekkari@ym.fi, +358 29 525 0055

 

Kemianteollisuus ry: johtava asiantuntija Pia Vilenius, +358 40 413 6340, pia.vilenius@kemianteollisuus.fi

Muoviteollisuus ry: toimitusjohtaja Vesa Kärhä, +358 40 559 7557, vesa.karha@plastics.fi

Rakennusteollisuus RT ry: tuotepäällikkö, standardisointipäällikkö Tuuli Kunnas, +358 40 172 0073, tuuli.kunnas@rakennusteollisuus.fi

RASI ry: toimitusjohtaja Minna Liuksiala, +358 50 383 4465, minna.liuksiala@rasi.net

Suomen Kuntaliitto ry: erityisasiantuntija Tuulia Innala, kuntatekniikan kehittäminen, +358 40 572 2120, tuulia.innala@kuntaliitto.fi ja tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, +358 50 407 7920, jussi.niemi@kuntaliitto.fi

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK): toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen, sallamaari.muhonen@stkliitto.fi

Teknisen Kaupan liitto ry (TKL): johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiro, +358 40 197 3414, juha.ala-hiiro@tekninen.fi

Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry: asiantuntija Arto Arvola, +358 44 064 7187, arto.arvola@ytpliitto.fi